Maistuvaa

Pikkaisen jouluista ja punaista on kotiimme jo ilmestynyt. Pikkuhiljaa jouluiset jutut lisääntyvät, huomennahan alkaa jo joulukuu.

Yksi asia harmittaa... monena vuonna minulla on ollut partiolaisten myymä joulukalenteri itselläni. Se vaan jotenkin kuuluu Jouluun kauniine kuvituksineen, mutta tänä vuonna ei yhtään pientä partiolaista ole tullut ovellemme kalenteria myymään.

Muutama ihanan vihreä kuva vielä ennen niitä jouluisia.

Olen kesästä lähtien mieltynyt basilikaan, makuun ja tuoksuun, ja kauniitakin nuo yrtit ovat keittiössä. Basilika maistuu myös, ihme ja kumma, kissoille. Käyvät sitä pureskelemassa ihan tosissaan. Oreganosta sen sijaan eivät välittäneet.

Hyvänyöntoivotus

Muistatteko vielä, kun jokunen viikko sitten, voitin Penni & Lilli blogin arpajaisissa vapaavalintaisen tarratekstin?

Valintahan oli vaikea ja mieltä askarruttava. Metrin mittainen teksti ja mitä sitä sitten haluaisikaan seinällä lukevan. Ja väri ja fontti.

No, tähän päädyttiin... hyvänyöntoivotukseen makuuhuoneeseen ja nyt vihdoin teksti saatiin myös seinälle.

Toivotus on perheellemme tuttu vuosien takaa. Lapset ovat käyneet englantipainotteista päiväkotia ja tämä on ollut meillä hyvänyöntoivotuksena.

Tämä oli ensimmäinen tarratekstini ja tykästyin kovasti.

"Asennuskin" onnistui ilman apuvoimia, mutta ehkä tuon sängyn olisi voinut siirtää hetkeksi sivuun, niin olisi saanut vaikka tuolista tukevamman alustan jalkojen alle. Nyt sitten keikuin sängyn ja tyynyjen päällä ja yritin sihdata tekstiä suoraan.

*

Kiitos vielä Penni & Lilli!

Tölkit

Näistä tölkeistä oli juttua jossain blogissa,

mistä hankittu... mitä niissä säilytetään...mihin käytetään...

Rakastan omia tölkkejäni. Sain ne äidiltäni hänen muuttonsa yhteydessä ja säilytän niissä mitä milloinkin.

Näissä kuvissa tölkeissä on kynttilä, tuikkuja, sipulia ja valkosipulia. Muissa tölkeissä on käpyjä, kuivattuja ruusuja, leivosmuotteja...taitaa joku tölkki olla tyhjänäkin.

Maljakkonakin tölkkejäni käytän.

Tosi monikäyttöisiä ja kauniitakin!

*

Otin nämä kuvat kaksi päivää sitten ja surukseni minun on kerrottava, että ylimmässä kuvassa oleva suuri tölkki räsähti lattialle ja meni aivan pirstaleiksi.

Asialla oli joku kissoista, kaapinpäälinen kaikkine tavaroineen pöytäliinan kera löytyi lattialta.

Hirvittävä määrä lasinsirua ja multaa olohuoneessa, lattiassa lommo ja kissat makuuhuoneen sängyn alla.

Kova siivoaminen ja suru tölkistä, onneksi kuitenkaan kissoille ei käynyt mitenkään eikä lasinsiruja mennyt kenenkään jalkaan/tassuun.

Miten sitä kiintyykin joihinkin tavaroihinsa?

Nyt mikään ei tunnu näyttävän hyvältä kaapin päällä :(

*

♥

Huomenna on isäinpäivä, ihanaa päivää kaikille isille!

♥

Käpysiä

Tervehdys taasen kaikille. Kylläpä hurahti kuukausi nopeaan edellisestä postauksesta.

Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut... elämä rullaa perheen, kodin, koulun ja töiden parissa.

Syksyisiä pihatöitä ollaan puuhailtu, vietetty syyslomaa ja Halloweenitkin. On "taisteltu" teinien kanssa. On laiskoteltu ja ahkeroitu ja nautittu syksystä.

Meillä kovasti jo odotellaan talven tuloa ja lunta, laskettelu ja lautailuvehkeet on katsottu jo valmiiksi eteisen kaappiin. Marraskuussa voisi jo sataa lunta....

Hieman talvisemmaksi muutin kynttiläasetelmankin. Kurtistuneet pihlajanmarjat korvasin kävyillä. Talolyhdyt pääsivät myös esille.

Talvisemmaksi muuttui myös tämä pikkupöytä olkkarissa. Lyhty on Hanneksen kuvataidekoulun sadonkorjuujuhlissa lyhtypajassa askartelema. Pikku tarjotin odottelee jo Nissejä istumaan.

Mutta mitäs sanotte näistä kävyistä... kookkaampia ovat kuin kotimaiset.

Toimme muutaman kävyn Californian matkalta ja saatiin ne ehjänä matkalaukussa perille.

Isoja tosiaan on kävyt niinkuin tuijat ja jättiläispunapuutkin Yosemiten alueella.

Kasvi, minkä juurella kävyt ovat, on huonekuusi, lempikasvini.

Hessu sai sen työkavereiltaan vaihtaessaan työpaikkaa kohta 13 vuotta sitten. Muistan sen hyvin siitä kun Henrik oli juuri syntynyt ja tämän kuun lopulla vietetään Henrikin 13-v syntymäpäiviä.

Melko hidaskasvuinen huonekuusi on, mutta kasvanut on muutaman sentin joka vuosi :)

Sadonkorjuujuhlat

Kuvataidekoululla vietettiin eilen sadonkorjuujuhlaa.

Esillä oli myös Hortus Urbanus - kaupunkipuutarha -näyttely.

Hanneksen ryhmä oli osallistunut näyttelyyn rakentamalla kuoleman puutarhaa. Lasitettu "käytävä", missä esillä oli monenmoista kasvia, eläintä ja rakennelmaa.

Hanneksen tekele on tuo musta-oranssi hämähäkki. Taidokkaasti Hannes oli huovuttanut peräpään, kasannut hämähäkin ja rakentanut sille vielä rautalangasta verkonkin.

Muutenkin tämä kaupunkipuutarha -näyttely sisälsi kaikkea puihin ja kasveihin liittyvää. Aivan ihania, värikkäitä ja kekseliäitä toteutuksia puista, kasveista ja syksyn sadosta.

Klikkaa kuvia isommaksi jos haluat tarkastella tekeleitä lähemmin.

Tämä oli todellista väriterapiaa tähän syksyyn.

Tästä tuli hyvä ja iloinen mieli ja tarjoilut syksyn sadosta olivat aivan mahtavat.

Monenlaista kasvispiirakkaa, omenaa ja porkkanaa ja omenapiirakkaa oli tarjolla.

Ohjelmassa oli myös musiikkiesityksiä, teatteriesitys, Eläväpuu-performanssi ja työpaja.

Iloista sadonkorjuuta ja syyspuuhia teille kaikille!

Jossu

Puolukkatorttu

Hessu ja pojat leipoivat tällaisen herkullisen puolukkaisen tortun.

Tänä vuonna ei puolukkaan ehditty tai päästy, mutta viimevuotisia puolukoita vielä pakastimesta löytyy. Suurin osa puolukoista päätyy meillä vispipuuroon, mutta monenmoista piirakkaakin on ehditty kokeilemaan.

Tämä piirakka oli vähän erilainen, herkullinen ja oikeastaan aika jouluisen makuinen. Taikina on maustettu kanelilla ja päällisessä on kookoshiutaleita.

Oikeastaan kävi jo ajatus muutamassa jouluisessa jutussa :)

Tässä vielä ohje jos joku haluaa kokeilla.

Yhteishyvän ruokalehdestä 9.10 ja löytyi myös netin kautta.

Pohja

100 gmargariinia

1 dlsokeria

1kananmuna

2 dlvehnäjauhoja

2 tlkanelia

1 tlleivinjauhetta

3 dlpuolukoita

2 rklsokeria

Päälle

0,5 dlkermaa (tai smetanaa)

0,5 dlsokeria (tai fariinisokeria)

1 dlkookoshiutaleita

Lisäksi halutessasi

4 dlvaniljakastiketta (tai jäätelöä)

Vatkaa pehmeä margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna edelleen vatkaten. Sekoita taikinaan jauhot, joihin on sekoitettu kaneli ja leivinjauhe. Levitä taikina torttuvuoan tai irtoreunaisen kakkuvuoan pohjalle ja hiukan reunoille.

Ripottele päälle puolukat ja sirottele pinnalle hiukan sokeria. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Kiehauta kattilassa pinnalle tulevat aineet ja lusikoi seos tortulle. Kypsennä vielä 15 minuuttia. Voit tarjota lisänä jäätelöä tai vaniljakastiketta.

Uuninlämpötila 200 astetta, paistoaika yhteensä noin 30 min.

Ystävältä

Tänään tein ystävälle pienen, ihan pienen palveluksen ja kiitokseksi siitä sain tämän ihanan lankaköynnöksen kauniissa ruukussa.

En odottanut mitään palkkiota. Ajattelin saavani itse teostani hyvän mielen, mutta toki ilahduin kovasti mukavasta yllätyksestä.

Lankaköynnös on kaunis ja niin herkän hento.

Lueskelin hoito-ohjeita, paljon valoa ja kunnon kastelu välillä.

Ensimmäinen sijoituspaikka olikin ikkunan edessä matalan lipaston päällä.

Rasmus-kissan mielestä kasvi oli niin herkullisen ja vastustamattoman näköinen, että kävi sitä heti maistamassa ja söikin pieniä meheviä lehtiä useamman.

Myrkyllisyydestä ei hoito-ohjeissa ollut mitään mainintaa.

Tällä hetkellä köynnökseni on korkeamman lipaston päällä, mutta kauempana ikkunasta, joten riittäneeköhän tarpeeksi valoa.

Mietin jo pientä minikasvihuonetta köynnöksen turvaksi tai lintuhäkkiä.

Iloista ja ystävällistä viikkoa teille kaikille!

Jossu

Onnea ja enkeleitä

Kirpparilta lähti mukaani tällainen enkeli.

Miten olenkaan nyt niin viehättynyt näihin. Muutaman suihkauksen valkoista saa tämäkin pintaansa ja sitten makkariin koristeeksi untamme vartioimaan.

Onneakin on ollut matkassa viime aikoina.

Voitin nimittäin Penni & Lilli blogin arvonnassa viime hetkellä jättämälläni kommentilla vapaavalintaisen metrin mittaisen tarratekstin. Nyt voitto on saapunut ja lähipäivinä se saadaan toivottavasti seinälle. Julkaisen tekstin sitten kokonaisuudessaan.

Ihania tällaiset yllätykset!

Omenaista syksyä

Alkaisikohan tämän puutarha-asukkaan vahtivuoro olla ohi tältä kesältä? Uskollisesti hän on säässä kuin säässä pihallamme ruohosipulin katveessa päivystänyt.

Ihanaa ja lämmintäkin syyspäivää olemme saaneet tänään vielä viettää. Silti ilmassa on syksyä ja ensimmäisiä keltaisia lehtiä näkyy jo pihanurmikolla.

Omenasatoa on meillä tänäkin vuonna riittänyt ihan kyllästymiseen asti...

Melbassa on omenat vielä puussa ja alkavat olla kypsiä.

Aikaisen kesäomena Pirjan sato on jo kerätty ja käytetty.

Muutama omena oli vielä maassa ja sadosta nautiskelivat myös ampparit. Ihmeen suuria koloja saavatkin omenoihin aikaan.

Omenaisia syysterkkuja Elämän talosta

Jossu

Pikkaisen syksyistä

*

Vähän jo syksyäkin vaikka Amerikan matkaan on tulossa vielä muutama postaus :)

*

Etupihalla kasvaa kolme riippapihlajaa ja tänä vuonna pihlajamarjasato on melkoinen.

Kukat ovat kauniita alkukesästä kukkiessaan, ja näin syksyllä saadaan kaunis väriloisto marjoista. Pidän myös pihlajan lehdistä tai niiden mallista.

Uskomatonta, miten vuosi toisensa jälkeen nämäkin puut jaksavat meitä ilahduttaa monella tapaa. Mitään hyötykäyttöä en marjoille ole tehnyt. Ihan vaan on ihailtu ja katseltu ja linnut sitten ovat napsineet talvella mitä puuhun on jäänyt.

Tänään pihalla puita katsellessa päätin vähän niitä hyödyntääkin. Muutaman marjatertun kävin nappaamassa.

Etuoven kranssi sai syksyisen asunsa ja toivottavasti ovea ei kovasti paiskota, jotta paikallaan pysyvät. Viime sunnuntain 20 sentin kirppariostos, vanha torttuvuoka, sai koristeeksi aikanaan Tanskan lomalta tuotuja kiviä, kynttilän ja pihlajanmarjoja.

Illan pimetessä sytytän kynttilän ja syksyinen fiilistely voi todella alkaa.

*

Olisiko kellään hyviä ideoita muuhun marjojen hyödyntämiseen?

syysterkuin Jossu

*

Las Vegas

Ihmeellisyyksiä täynnä tämä kaupunki todellakin keskellä ei mitään ja silti niin täynnä elämää.

Las vegas on jotain mitä pitää nähdä ja kokea, huikea elämys erilaisia hienoja rakennuksia ja rakennelmia ja kauppoja vieri vieressä. Lisäksi tietysti kasinot, jos pelaamisesta on kiinnostunut. Lähes jokaisen hotellin sisältä löytyy suuret kasinoalueet, jossa hämärässä ja valojen vilkkeessä ja pelikoneiden kilinässä ihmiset istuvat pelien ääressä ja syytävät rahaa koneisiin.

Rakennuksia tosiaan löytyy moneen malliin. On New Yorkia vuoristoradalla, satulinnaa, Luxoria sfinksillä ja pyramidilla, Venetsiaa, Cirkusta, Pariisia....

Las Vegas Strip on pääkadun nimi ja se on 6.4 km pitkä. Muutamassa päivässä Vegasista näki ja koki vain pienen osan.

Kaupoissa, hotellialueilla ja kasinoilla oli ilmastoinnit kunnossa ja liikkuminen miellyttävää.

Ulkona Vegasissa oli käyntimme aikana 45 C astetta ja lämmin tuuli puhalsi. Todella tukalaa ja liian lämmintä.

Tässä vielä pari pelikonetta kasinolta. Muutaman kuvan ehdin napata, kun jo joku hotellimies tuli sanomaan, ettei koneita saa kuvata.

Suuntana Death Valley

Yosemitesta jatkettiin matkaa kohti Death Valleyta. Matka oli pitkä ja lähes koko ajan vaan ajettiin autolla ja katseltiin maisemia ja ihmeteltiin.

Aluksi maisemat muuttuivat vihreämmäksi kun laskeuduttiin alas laaksoon.

Nähtiin me lumihuippuisia vuoriakin.

Matkan jatkuessa maisemat muuttuivat tällaisiksi. Vuoria ja kuivaa, matalaa ja tasaista maata.

Tässä jo ollaan Death Valleyn alueella. Keskellä ei mitään, aika "kuolleen" näköistä alkaa jo olla.

Ajettiin kuvan keskellä olevan alangon yli ja noustiin vielä vuorille. Ja sitten aurinko laski ja ajettiin pimeässä monta tuntia.

Ja nyt keskellä Death Valleyta ja pimeässä. Lähistöllä oli pieni majatalo ja bensa-asema ja muutama autokin liikkui meidän lisäksi. Mutta pilkkopimeää oli ja hieman pelottavaakin.

Lämpötila oli 116 fahrenheitia eli 48 C astetta. Autosta ulos tullessa kävi lämmin tuulahdus, ihan kuin olisi ollut saunassa. Matkan aikana autossakin oli kuuma. Ilmastoinnin ollessa täysillä etuikkunoista hohkasi kuumaa ja hiki tuli. Auton ikkunat olivat todella kuumat koskettaessa.

Jotain meiltä jäi näkemättä pimeässä, mutta kokemus se oli tämäkin ja yön pimeydessä sitten saavuttiin Vegasiin ja siitä sitten seuraavaksi.

Yosemite

Hiekkarannat, Hollywoodin kimallus ja San Franciscon Golden Gate -silta: siinä kaikille tuttuja mielikuvia Kaliforniasta. Suositulla osavaltiolla on kuitenkin myös toiset kasvot: kansallispuistot ja niiden koskematon luonto.

Vain parin tunnin automatkan päässä San Franciscosta on erämaa, jonka maisemat tekevät takuuvarman vaikutuksen, vaikkei mikään eränkävijä olisikaan. Yosemiten kansallispuisto on suuruudeltaan 2 700 neliökilometriä – samaa luokkaa kuin Suomen suurin kansallispuisto, Lemmenjoki.

Puiston keskus on Yosemite-laakso. Sen maisemaa dominoivat jylhät graniittiseinämät, jotka ovat puiston tavaramerkki.

Yosemitessa on monenlaista nähtävää. Puiston kiistattomasti kuvatuin kohde on laaksosta lähes pystysuoraan 2 700 metrin korkeuteen kohoava graniittikallio Half Dome. Sen sanotaan esittävän intiaaniprinsessan profiilia, mutta vähemmän romanttinen silmä voi nähdä kivessä puoliksi leikatun leivän.

Myös puiston monilla vesiputouksilla on uskolliset ihailijansa. Suurin ja suosituin niistä on Yosemiteksi (kuinkas muuten) ristitty putous. Oikeastaan pitäisi puhua putouksista, koska kyseessä on kolme putousta (ylin 435 m, keskimmäinen 205 m ja alin 97 m). Yosemite-putoukset ovat Pohjois-Amerikan korkein vesiputous ja viidenneksi korkein maailmassa.

Kallioiden ja vesiputosten ohella Yosemiten suosituimpia kohteita ovat kolme ainutlaatuista mammuttipetäjämetsikköä. Yksittäisten nähtävyyksien lisäksi kansallispuisto tarjoaa luonnonystävälle valtavan valikoiman tarkkailtavaa ja löydettävää: Puistossa elää 80 nisäkäslajia, 247 lintulajia ja 40 erilaista matelijaa. Kasvipuolella löytyy 37 puulajia ja satoja villikukkalajikkeita.

Yosemitessa voi toki tehdä muutakin kuin bongailla lintuja ja tunnistaa puita. Kesäaikaan puistossa voi kiipeillä, ratsastaa, meloa, vaeltaa, pyöräillä ja pelata tennistä tai golfia. Talviaikaan Yosemitessa voi harrastaa laskettelua, maastohiihtoa, lumikenkäkävelyä ja luistelua.

nämä googlettamalla

http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?16058

Jotenkin Yosemite jätti sanattomaksi. Nähtiin jotain uskomattoman kaunista ja suurta. Kallioita, näköaloja, putouksia, luontoa ja jättiläispunapuita.

Suosittelen tätäkin paikkaa :)

Vietimme Yosemiten alueella kaksi päivää.

Toisena päivänä näimme tien varressa ihan oikean karhunpennun. Villikarhun, kuten lapset sitä nimittivät. Eikä me ihan noin lähellä sitä karhua oltu :) zoomattu on ja vielä rajattukin.