Onni on jatkaa yhteistä matkaa

Tänä päivänä, 22 vuotta, olemme taivaltaneet mieheni Hessun kanssa elämämme yhteistä matkaa.
Olimme nuoria kun tapasimme, molemmat täyttäneet 18 vuotta.
Tuntuu uskomattomalta, että yli puolet elämästämme mahtuu tähän aikaan.

Paljon on tapahtunut näiden vuosien aikana.
Yhdessä olemme asuneet omaa kotia, opiskelleet, aloittaneet työelämän, saaneet maailmaan kolme ihanaa lasta, rakentaneet perheellemme oman kodin ja aikuistuneet.
Vuodet vierivät ja elämä menee eteenpäin.
Toivottavasti vielä monta vuotta saamme täällä yhdessä tallustaa.


Minä sinua rakastan, tiedän sen.

Se ei ole vaan hetken huumaa.

Se on nuotion hehku hiljainen

ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt,

se ei kuole, kun maassa on routa.

Se kestää arjet ja pehmeät yöt,

se kestää, on myrsky tai pouta.

Minä sinua rakastan, katsohan,

kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.

Joka päivä ne sinulle lahjoitan,

jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin,

ja aika tuo murheita tupaan,

pidän sinua kädestä silloinkin,

yhä sinua rakastaa lupaan.

Minä sinua rakastan silloinkin,

jos ehdimme korkeaan ikään.

Olet edelleen minulle suloisin,

ei hellyyttä sammuta mikään.

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat

taikka kumaraan selkäsi taipuu.

Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulaat,

taas polvilleen rakkaus taipuu.

Anna-Mari Kaskinen